Kuva on siit ihmeelline juttu ett sen kautta voip siirtyy ajass taaksepäen ja muistell immeisii, joit ei ennää oo. Hetket menneet tuntuu iha ku eläs ne uuvellee tässä ja ny. Kummast sitä muistaa kuvvaa liittyvä tilantee ja tunnelma jopa tuokseje kera. Eik ain nuo muistot oo hyvvii, mutt ne on kuitenkii elettyi ja osa tätä meijän elämee.
Toine voip vaikka puhelimess selittee jonku kuva ja sie pystyt sen kuvittelemmaa mielessäs. Etenki jos out tuon kuvan nähnynä nii teill kahell on sillo yhteine muisto jaettavaks. Monell vanhemmall immeisell on tos tärkeet se, ett sill on kuvvii joitte kautta muistella mennyttä. Nii ja kaipailla niit, jotka on pesästää kauvas mualimall lentäneet.
Mittee myö immeiset tehtäs ilema kuvamuistoi?
« Prev:Hetki vangittuna kuvaan Kuvaus yhdistyy kuntoiluun:Next »